martedì 22 novembre 2016

VANHURSKAS ON ELÄVÄ USKOSTA

”Katso, sen kansan sielu on kopea eikä ole suora; mutta vanhurskas on elävä uskostansa” (Hab.2:4, kursiivi kirjoittajan).
Tässä korostamani lause on tuttu kaikille uskoville ympäri maailmaa. Vuosisatoja on “eläminen uskosta” motivoinut uskovien päivittäisiä päätöksiä jokaisen sukupolven aikana.
”Uskosta” on ainoa tapa, jolla Jumalan kansa on koskaan kyennyt kohtaamaan kauheuksia tai sairauksia. Se oli tapa Habakukin aikana, se oli ainoa tapa jokaiselle Vanhan Testamentin sukupolvelle ja se oli ainoa tapa Uuden Testamentin aikoihin. Nyt, meidän päivinämme on voimassa sama perustavaa laatua oleva totuus: ”Vanhurskas on elävä uskosta”.
Mitä sitten tarkoittaa ”elää uskosta”? Jumala Sana osoittaa meille, että se tarkoittaa enemmän kuin pelkää uskoa. Eläminen uskosta on nähdä Jumalan käden ja Hänen pyhyytensä kaikissa kauheuksissa:
”Herra on tehnyt itsensä tunnetuksi, on pitänyt tuomiot”(Ps.9:16). 
”Herra, sinun kätesi on kohotettu, mutta he eivät sitä näe” (Jes.26:11).
NIIN, HERRAN KÄSI ON KAIKESSA
Maailma ei näe Jumalan nostavan kättään kuritukseen. Ne, jotka elävät uskosta tunnistavat jo: ”Se, mitä näemme tapahtuvan, on Jumalan käden työtä. Tämä on Hänen pyhyytensä perustamista. Hän pitää lupauksensa”.
Jos meidän tulee elää uskosta, meidän täytyy kunnioittaen pelätä Jumalan voimaa. On mahdotonta olla näkemättä Hänen valtavaa voimaansa toiminnassa maailman keskellä tänään.